Aluevaalit: Luustoliitto haastaa tulevat valtuutetut: murtumat kuriin hyvinvointialueilla

Luuston haurastumisen seurauksena ihminen on altis murtumille. Kuvituskuva Mirja Hussain mhus

Sadat tuhannet suomalaiset sairastavat osteoporoosia, josta seuraa vuosittain jopa 40 000 murtumaa, suuri määrä kipua ja kärsimystä, toimintakyvyn heikkenemistä sekä tuhansia ennenaikaisia kuolemia. Yhteiskunnalle pelkkä murtumien akuuttihoito maksaa 200 miljoonaa euroa vuodessa. Sen lisäksi tulevat monenlaiset kustannukset hoidon ja hoivan kasvusta.

Suomessa on kansallinen hoitosuositus osteoporoosiin. Sitä noudattamalla on mahdollista vähentää murtumien riskiä merkittävästi. Lähtökohtana on osteoporoosiperäisten murtumien tunnistaminen: ”… jokaisen murtumapotilaan osalta on mietittävä osteoporoosin mahdollisuutta, ja sitä epäiltäessä potilas tulee ohjata osteoporoosin jatkoselvittelyyn ja hoitoon”.

Lisäksi suosituksen mukaan osteoporoosia sairastavan pitäisi saada riittävästi D-vitamiinia, kalsiumia ja proteiinia sekä liikkua, estää kaatumistapaturmat ja lopettaa tupakointi. Tarvittaessa määrätään luulääkehoito.

Potilaan näkökulmasta tämä tarkoittaa elintapojen muutosta. Jo pelkästään tupakoinnin lopettaminen voi tuntua mahdottomalta. Lisäksi potilaan pitäisi osata selvittää tarvittavien ravintoaineiden saanti ruokavaliostaan ja tehdä siihen muutoksia, liikkua oikein ja osata estää kaatumistapaturmia. Myös luulääkehoidossa on omat vaatimuksensa.

Osaamisen lisäksi hänen pitäisi jaksaa hoitaa itseään loppuelämänsä ajan. Tämä edellyttää kaiken järjen mukaan hoidon seurantaa, jolloin potilas voi nähdä, onko hänen omista toimistaan hyötyä.

Vuonna 2021 tehdyn potilaskyselyn (N=1000) mukaan vain 63 %:lle osteoporoosidiagnoosin saaneista kerrottiin, mitä osteoporoosi tarkoittaa ja vain 37 % sai ohjausta itsensä hoitamiseen.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin osalta osteoporoosia sairastavat (n=46) kertoivat mm., että

• 84 %:n kanssa ei käyty läpi henkilökohtaista murtumariskiä; hoitosuosituksen mukaan murtumariskiarvio on luulääkehoidon tarpeen ja keston arvioinnin lähtökohta

• Vain 57 % sai ohjausta riittävän kalsiumin saannin turvaamiseksi

• Vain 31 % ohjattiin hammastarkastukseen ennen luulääkehoidon aloitusta.

Kanta-Hämeen alueella ei myöskään ole alueellista osteoporoosin hoitoketjua, jossa huomioitaisiin hoidon kokonaisuus murtumapotilaiden seulonnasta alkaen ja tuettaisiin potilasta hoitamaan haasteellista sairauttaan.

Väestön ikääntyessä osteoporoosi ja sen aiheuttamat murtumat ovat aiempaa suurempi haaste. Siirryttäessä hyvinvointialueilla tapahtuvaan sosiaali- ja terveydenhoitoon on tärkeää rakentaa osteoporoosin hoitosuosituksen mukainen hoidon kokonaisuus kaikille alueille.

Panostamalla alueellisen osteoporoosin hoitopolun rakentamiseen ja ottamalla yhteistyöhön mukaan alueen luustoyhdistys voidaan saada muutos aikaan. Osteoporoosin hyvä hoito kannattaa. Sen avulla voidaan vähentää murtumia ja säästää potilaiden ja omaisten sekä yhteiskunnan voimavaroja.

Tiina Huusko, puheenjohtaja

Ansa Holm, toiminnanjohtaja

Suomen Luustoliitto ry

Ritva-Liisa Aho, puheenjohtaja

Kanta-Hämeen Luustoyhdistys ry

Siirry vaalikoneeseen

Kommentoi