Lähestymme vanhaa ja yleistä eri puolilla maailmaa olevaa juhla-aikaa, eli joulua. Samalla se ainakin itselläni on eräänlainen inventaarion aika. Mitä kaikkea sitä on tullut tehtyä ja mitä jättänyt suosiolla tekemättä kuluneen vuoden aikana. Kuinka nopeasti vuosi on taasen mennyt, vaikka juhlat ja muut karkelot ovatkin myös tänä vuonna olleet vähäisiä. Ja niin taitaa olla tulevankin vuoden, jos tämä tautitilanne ei rupea rauhoittumaan. Tätäkö tämä tulevaisuus jatkossa on? Kun saamme yhden viruksen taltutettua, niin seuraava jo kolkuttelee oven takana.
Onko vuosi sitten kuitenkaan ollut niin huono? Tomi Putaansuo alias Lordi kertoi radiohaastattelussa eläneensä hyvää elämää koronaepidemian ajan. On saanut keskittyä rauhassa kaikista tärkeimpään työssään, eli laulujen tekemiseen. Ei ole tarvinnut keikkailla ja elää kalenteriin sidottua elämää. Voin osaltani jonkin verran samaistua Lordin ajatukseen. Kulkemiset ja aikataulutettu kalenteri ovat olleet vähäisiä.
Näin ovat myös monet kuntalaiset sanoneet, kun on kysytty epidemiasta koituneita hyviä asioita. On jopa oltu sitä mieltä, että loppuun palamisen eli burn outin on pystynyt väistämään. Toki myös mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, jota pelätään jo suomessa uudeksi kansantaudiksi.
Joulu mielletään meillä rauhoittumisen ja lähipiirin yhteiseksi ajaksi. Tänä jouluna, niin kuin myös viime vuonna, meitä kehotetaan viettämään juhlaa mahdollisimman pienesti. Onneksi puhelin on keksitty, joten joulupäivänä lähetän joulukortit soittamalla useamman puhelun ympäri Suomen niemen konvehtirasia käden ulottuvilla.
Nyt on aika toivottaa Teille lukijat oikein hyvää joulua ja terveyttä ensi vuodelle. Liikuttakaa itseänne. Se on panostusta niin fyysisesti kuin psyykkisesti tulevaisuuteen.
Kirjoittaja on lammilainen terveysalan yrittäjä.
Tätäkö tämä tulevaisuus jatkossa on?