Hyvät Lammin lukion ystävät, erityisesti te nykyiset lukiolaiset, arvoisa juhlayleisö!
Niin se on vain vierähtänyt 60 vuotta tämän koulun historiaa. Ja vielä tämä opinahjomme voi edelleen hyvin huolimatta koko toimintaa rajoittavasta koronasta ja aika ajoin uhkaavista lakkautuspuheista. Oli niin ilahduttavaa nähdä kuvia muutaman viikon takaisista vanhojen tansseista. Musikaalikin on kuulemma taas tulossa ja kansainvälisyyskurssi toimii, tosin ilman ulkomaanmatkaa. Nämä tapahtumat ovat niiden kouluajan helmien joukossa, jotka tekevät lukioajasta tässä koulussa ainutlaatuisen unohtumattoman.
Itse aloitin opinnot lukiossamme sen kolmantena toimintavuonna. Oli suuri helpotus, kun ei tarvinnut murehtia siirtymistä johonkin lähikaupungin lukioon. Kiitos kaikille niille kaukokatseisille paikkakuntalaisille, jotka ymmärsivät toteuttaa asukkaidensa sivistystahtoa. Kuulun suuriin ikäluokkiin eli opiskelijoita riitti usein jopa kolmeksi rinnakkaisluokaksi. Huippuvuosia elettiin 1980-luvun alussa vuosittain noin 200 opiskelijalla ja 60–70 ylioppilaalla. Ylioppilaamme ovat sijoittuneet aina menestyksekkäästi jatko-opintoihin. Vuoden 2008 ylioppilaista 53,1 prosenttia jatkoi saman tien korkeakouluun. Luku oli huimasti paras Kanta-Hämeen lukioiden joukossa. Myös kevät 1982 ansaitsee tulla mainituksi. Silloin lukiostamme valmistuneiden ylioppilaiden joukossa oli viisi tyttöä, jotka kaikki kirjoittivat kuusi laudaturia. Siihen aikaan siis maksimin. Se oli paras tulos koko läänissä.
Korkeakouluopinnot ovat sittemmin johtaneet monet opiskelijat merkittäviin asemiin. Joukossa on eri alojen professoreita ja tohtoriksi väitelleitä. Entisiä opiskelijoitamme on johtavilla paikoilla elinkeinoelämässä, armeijassa, ulkoasiainhallinnossa ja papistossa. On lääkäreitä ja luonnontieteilijöitä, tuomareita, opettajia sekä taidealan ammattilaisia kuten myös viestinnän parissa työskenteleviä. Ja heitä on tavattu ympäri maailmaa muun muassa tutkimassa Antarktista ja kiipeämässä Mount Everestille. Meidän lukiostamme kirjoitti ylioppilaaksi myös tähän asti ainoa olympialaisten yleisurheilun kultamitalin saanut nainen, keihäänheittäjä Heli Rantanen.
Kiitokset myös kaikille niille, jotka jäivät paikkakunnalle tai löysivät tiensä takaisin paluumuuttajina. Heillä on ollut arvaamattoman suuri merkitys Lammin seudun kehittämisessä.
Sitten lyhyt katsaus menneisiin vuosikymmeniin:
Kun lukio perustettiin, se tiesi myös ulkoisten puitteiden laajennusta. Tässä työssä paikallisilla toimijoilla on aina ollut suuri merkitys. Olihan yhteiskoulumme yksityinen oppilaitos aina vuoteen 1975. Uusi voimistelusali valmistui vuodeksi 1961. Koulun tulevan uimahallin rakentamiseksi järjestettiin tukkikeräys ja arpajaiset, joiden pääpalkinto oli Seppo ja Marjatta Matoniemen lahjoittama rantatontti Kuohijärveltä. Ensimmäinen vaihto-opiskelija lähti Yhdysvaltoihin vuodeksi 1964–65.
1960-luvulla alkoi myös teinikuntatoiminta. Itsenäisestä ajattelusta lienee varsin merkittävä todiste, että myrskyisänä opiskelijakumousvuonna 1968 teinikunta päätti erota Suomen Teiniliitosta ja jatkoi toimintaansa Lammin yhteiskoulun oppilaskuntana. Koulumme valtakunnallisesti tunnetuin opettaja Aslak Lindström, josta sittemmin tuli Opetushallituksen pääjohtaja, opetti näinä aikoina historiaa kahden vuoden ajan lukiolaisillemme. Ja ensimmäiset kuuden laudaturin ylioppilaat saatiin myös silloin.
1960-luvulta saakka osattiin myös verkostoitua. Vuosittain sekä kilpailtiin että järjestettiin illanviettoja erityisesti Vääksyn yhteiskoulun kanssa, mutta toimintaa oli myös Oitta-Hausjärven, Padasjoen ja Turengin yhteiskoulujen kanssa.
1970-luvulla lauantaityöpäivät loppuivat ja siirryttiin aineluokkajärjestelmään, aloitettiin teemapäivät, saatiin ensimmäiset AV-välinet sekä koulupsykologi. Esitelmätilaisuuksien aiheina olivat muun muassa Stressi lasten, nuorten ja aikuisten maailmassa sekä Alkoholi- ja huumausaineongelma koulun näkökulmasta. Kouluterveyskatsauksessa todettiin nuorten olleen huolestuttavan aneemisia. Järjestettiin siis raudansyöntikampanja. Tosin seuraavana vuonna iski hongkongilainen ja vuotta myöhemmin 75 prosenttia oppilaista sairasti nielutulehduksen, niin sanotun englantilaisen influenssan.
1980-luvulla mukaan tulivat erilaiset opintoretket, jotka suunniteltiin usein niin, että niihin sisältyi tutustuminen paikallisiin korkeakouluihin. Toki muuallakin käytiin, muun muassa Virossa, jossa Rannun oppikoulun kanssa käytiin vaihtovierailuilla ja kerättiin varoja Rannun koulun opetusvälineiden kartuttamiseksi. Pitkäaikainen rehtori Keijo Vähätalo jäi eläkkeelle ja uudeksi rehtoriksi tuli Tell Iisakkila. Vuonna 1995 siirryttiin luokattomaan lukion, saatiin internet-yhteydet ja lähdettiin aina Kreikkaan saakka leirikouluun. Etäopiskelu tuli mahdolliseksi Internetix-lukion kautta. Projektit olivat myös sitä päivää; käsiteltiin Afrikkaa, kansainvälisyyskasvatusta ja ympäristöongelmia. Hämeen sotilaslääni järjesti näillä vuosikymmenillä turvallisuuspoliittisia kirjoituskilpailuja, jotka lähes järjestään voitettiin.
2000-luku toi sitten mukanaan kotisivut, lukiodiplomit sekä uusia koulukohtaisia kursseja, muun muassa julkaisun ja viestinnän sekä yrittäjyyden kurssikokonaisuudet. Vuonna 2002–2003 voitettiin Suomen Nuorkauppakamarit ry:n yhteiskuntasarja edelleen ajankohtaisella projektilla ”Nuoret – tulkaa takaisin”. Tella Iisakkila siirtyi eläkkeelle ja häntä seurasi Pieta Tukkimäki-Hilden toimien rehtorina muutaman vuoden ajan. Lukuvuonna 2006–2007 siirryttiin uusiin tiloihin ja samana vuonna Suomen Akatemia palkitsi Lammin lukion lukioverkon uutena tulokkaana aktiivisuudesta, kun peräti kolme työparia osallistui Akatemian Viksu-kilpailuun.
Kun lukio perustettiin, se tiesi myös ulkoisten puitteiden laajennusta. Tässä työssä paikallisilla toimijoilla on aina ollut suuri merkitys. Olihan yhteiskoulumme yksityinen oppilaitos aina vuoteen 1975. Uusi voimistelusali valmistui vuodeksi 1961. Koulun tulevan uimahallin rakentamiseksi järjestettiin tukkikeräys ja arpajaiset, joiden pääpalkinto oli Seppo ja Marjatta Matoniemen lahjoittama rantatontti Kuohijärveltä. Ensimmäinen vaihto-opiskelija lähti Yhdysvaltoihin vuodeksi 1964–65.
1960-luvulla alkoi myös teinikuntatoiminta. Itsenäisestä ajattelusta lienee varsin merkittävä todiste, että myrskyisänä opiskelijakumousvuonna 1968 teinikunta päätti erota Suomen Teiniliitosta ja jatkoi toimintaansa Lammin yhteiskoulun oppilaskuntana. Koulumme valtakunnallisesti tunnetuin opettaja Aslak Lindström, josta sittemmin tuli Opetushallituksen pääjohtaja, opetti näinä aikoina historiaa kahden vuoden ajan lukiolaisillemme. Ja ensimmäiset kuuden laudaturin ylioppilaat saatiin myös silloin.
1960-luvulta saakka osattiin myös verkostoitua. Vuosittain sekä kilpailtiin että järjestettiin illanviettoja erityisesti Vääksyn yhteiskoulun kanssa, mutta toimintaa oli myös Oitti-Hausjärven, Padasjoen ja Turengin yhteiskoulujen kanssa.
1970-luvulla lauantaityöpäivät loppuivat ja siirryttiin aineluokkajärjestelmään, aloitettiin teemapäivät, saatiin ensimmäiset AV-välinet sekä koulupsykologi. Esitelmätilaisuuksien aiheina olivat muun muassa Stressi lasten, nuorten ja aikuisten maailmassa sekä Alkoholi- ja huumausaineongelma koulun näkökulmasta. Kouluterveyskatsauksessa todettiin nuorten olleen huolestuttavan aneemisia. Järjestettiin siis raudansyöntikampanja. Tosin seuraavana vuonna iski hongkongilainen ja vuotta myöhemmin 75 prosenttia oppilaista sairasti nielutulehduksen, niin sanotun englantilaisen influenssan.
1980-luvulla mukaan tulivat erilaiset opintoretket, jotka suunniteltiin usein niin, että niihin sisältyi tutustuminen paikallisiin korkeakouluihin. Toki muuallakin käytiin, muun muassa Virossa, jossa Rannun oppikoulun kanssa käytiin vaihtovierailuilla ja kerättiin varoja Rannun koulun opetusvälineiden kartuttamiseksi. Pitkäaikainen rehtori Keijo Vähätalo jäi eläkkeelle ja uudeksi rehtoriksi tuli Tella Iisakkila. Vuonna 1995 siirryttiin luokattomaan lukion, saatiin internet-yhteydet ja lähdettiin aina Kreikkaan saakka leirikouluun. Etäopiskelu tuli mahdolliseksi Internetix-lukion kautta. Projektit olivat myös sitä päivää; käsiteltiin Afrikkaa, kansainvälisyyskasvatusta ja ympäristöongelmia. Hämeen sotilaslääni järjesti näillä vuosikymmenillä turvallisuuspoliittisia kirjoituskilpailuja, jotka lähes järjestään voitettiin.
2000-luku toi sitten mukanaan kotisivut, lukiodiplomit sekä uusia koulukohtaisia kursseja, muun muassa julkaisun ja viestinnän sekä yrittäjyyden kurssikokonaisuudet. Vuonna 2002–2003 voitettiin Suomen Nuorkauppakamarit ry:n yhteiskuntasarja edelleen ajankohtaisella projektilla Nuoret – tulkaa takaisin. Tella Iisakkila siirtyi eläkkeelle ja häntä seurasi Pieta Tukkimäki-Hilden toimien rehtorina muutaman vuoden ajan. Lukuvuonna 2006–2007 siirryttiin uusiin tiloihin, ja samana vuonna Suomen Akatemia palkitsi Lammin lukion lukioverkon uutena tulokkaana aktiivisuudesta, kun peräti kolme työparia osallistui Akatemian Viksu-kilpailuun.
Vuonna 2008 Lammi yhdistettiin Hämeenlinnaan ja lukiomme Tavastiaan. Tämä on tiennyt aika ajoin pakkoa todistaa olemassaolomme tarpeellisuus muun muassa erinomaisin ylioppilaskirjoitustuloksin ja korkeakouluihin päässeiden suurin prosenttiluvuin. Se on valitettavasti tiennyt myös osittaisesta omaleimaisuudesta luopumista, kun kaikkien Tavastian lukioiden opetussuunnitelmat laitettiin samaan muottiin. Jouduimme muun muassa luopumaan omaleimaisista vuosikertomuksista yhtenäisyyden nimissä, vaikka ne olivat esimerkki korkeatasoisesta viestinnästämme ja kuvataiteen saavutuksista.
Tällä lukiolla on ollut aina onni lukea joukkoonsa erinomaisen päteviä, näkyviä ja pystyviä opettajia. Oman aikani ikoneita olivat äidinkielenopettaja Helena Rautiainen eli Mansikki, ruotsin opettaja Pentti Stenius eli Piikki ja biologian ja maantiedon opettaja Taina-Maija Soveri. Yhtä erinomaisia ovat myös nykyiset kaksituhatluvun opettajat. Suuri kiitos teille, että olette jaksaneet tulevaisuuden epävarmuudesta huolimatta edelleen antaa kaikkenne oppilaidemme menestymiseksi.
Hyvä juhlayleisö! Elämme vuotta 2021 ja minua huolestuttaa. Huolestuttaa, mitä suomalaisesta lukiosta on tullut. Pisteiden keruupaikka korkeakouluun pääsemiseksi. Mihin on unohtunut alkuperäinen tavoite; mahdollisimman laajan yleissivistyksen hankkiminen sekä ihmisenä kypsyminen?
Sitten hieman Lammin lukion tulevaisuudesta. Kymmenisen vuotta sitten Lammin lukio toteutti yhdessä Kesälukio-seuran kanssa ympäristöekologian kurssin. Lukiomme silloinen opiskelija Josefiina Ruponen, nykyään projektisuunnittelija Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla, kirjoitti siitä lukion 50-vuotisjulkaisuun.
Tänä syksynä voimaan tulleen lukion uuden opetussuunnitelman mukaan lukioilta edellytetään yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Harvalla maalaislukiolla on paikkakunnallaan sellaisia mahdollisuuksia kuin Lammin lukiolla. Helsingin yliopiston maailmallakin arvostettu biologinen asema ja Evon mahdollisesti maailman ensimmäinen tiedekansallispuisto. Kun ilmaston pelastaminen ja kestävä kehitys ovat nousseet ykkösasioiksi, tämän pitäisi siivittää Lammin lukion kehitystä jo olevien vahvuuksien rinnalla.
Ja lopuksi entisten lukiolaisten sanoin: lukion käyminen antoi hyviä ystäviä ja rohkaisi ottamaan selvää erilaisista uusista asioista sekä olemaan yhteiskunnallisesti aktiivinen. Koulun kannustava ilmapiiri antoi rohkeutta luovaan ajatteluun ja toimintaan. Näitä eväitä toivon myös nykyisille lukiolaisillemme.
Kiitokset menneille sukupolville tästä mahdollisuudesta. Lammin lukio olkoon edelleen paikkakuntamme sivistystahdon ilmaus.