Lukijalta | Pepe Forsberg vastaa Kati Heinoselle ja Chris Karppiselle

Vastaus Kati Heinosen ja Chris Karppisen mielipidekirjoitukseen Keski-Hämeessä 2.12.2021.

Majavan mailla -kirjamme kertoo Evon amerikanmajavista tieteellisistä lähtökohdista. Evolla tutkin majavia retkeilyalueella, joka on valtion omistama osa Lammin Evoa. Kyseisellä alueella luonto on hyvin monimuotoista isolta osin amerikanmajavien ansiosta. Euromääräinen majavavahinko valtiolle Evon talousmetsissä on pienempi kuin aluetaloudellinen hyöty majavien paikalle houkuttelemien retkeilijöiden käyttämien palveluiden osalta. Yksityisillä mailla maanomistajat tekevät omantunnon ja lain mukaan toimenpiteitä majavan läsnäolon havaittuaan.

Evolla asuvien majavien mailla on runsaasti laho- ja kelopuuta. Näissä kosteikoissa kasvaa majavatoiminnasta hyötyviä toukkia ja hyönteisiä. Toukkia ja hyönteisiä ruokapaloiksi etsivät muun muassa tikat, lepakot ja sammakot. Sammakoita jahtaa harvinaistunut euroopansaukko, joka käyttää talvisin majavien sukellusaukkoja kalastusreissuillaan. Myyrät ja hiiret käyttävät majavarakenteita hyväkseen. Niiden perässä tulevat petolinnut, kuten lapinpöllöt. Keväisin majavalampien pajukoita nauttivat hirvieläimet, hyötyjen ketju on luonnon näkövinkkelistä lähes loputon. Retkeilijät ja luonnossa virkistäytyjät etsivät elämyksellisiä havaintoja Evolla käydessään. Kuvat majavista ovat lisänneet sosiaalisen median avulla Evon virkistyskäyttöä. Metsästys ja retkeily ovat olleet Evolla yhteensovitettavuushaasteen edessä.

Suomessa on kotoperäinen majavalaji euroopanmajava, jota on pyritty palauttamaan Suomineidon alueelle lajin kadottua maastamme 1800-luvun loppupuolella metsästyksen seurauksena. Tällä hetkellä maahamme palautusistutettuja euroopanmajavia on Kokemäenjoen- ja Tornionjoen vaikutuspiirissä. Laji ei ole voinut levitä maahamme erittäin aggressiivisen kannanhoidollisen metsästyksen vuoksi. Esimerkiksi Porissa Ahlaisten metsästysseura sai tälle vuodelle luvat 16 euroopanmajavan ampumiselle, kun heidän omien laskentojensa mukaan majavia olisi tappoalueella 80 kappaletta. Anottujen ja saatujen lupien määrä on siis 20% metsästäjien itsensä laskemasta majavakannasta, kun esim. Maa- ja metsätalousministeriön suosittama maksimimäärä vuosittaisille luville on ainoastaan 10% alueellisesta populaatiosta.

Miten tällainen lupamäärä on sitten mahdollinen?

KYSEESSÄ on luonnon kannalta hyvin kyseenalainen yhtälö, jossa metsästäjät itse laskevat arvionsa alueellisesta havaintomäärästä ja kertovat havaintonsa Luonnonvarakeskukselle. Luonnonvarakeskus taas luovuttaa kyseiset havaintomäärät kritiikittömästi sellaisenaan Riistakeskukselle lupien myöntämistä varten. Erikoista on, että mikäli kannanlaskenta menee pieleen, saattaa käydä kuten hirvijahdissa Pohjanmaalla kuluvana vuonna. Se jouduttiin keskeyttämään, koska ammuttavaa ei yksinkertaisesti enää ole. Metsästäjät laskivat kannan väärin ja anoivat lupia niin, että tuleville vuosille on haastavaa löytää ammuttavaa?

Miten itse majavia tutkivana henkilönä voin väittää, että endeeminen euroopanmajava valtaisi alueita amerikanmajavilta, jos niiden annettaisiin levitä luontaisesti Suomen rajojen sisäpuolella?

OSA METSÄSTÄJISTÄ on kertonut julkisesti, että vieraslajina tunnettu amerikanmajava, tai toiselta nimeltään kanadanmajava uhkaa viedä elintilaa euroopanmajavilta. Esimerkiksi Keuruulla näin väitetään käyneen, mutta syistä ei ole takeita. On nimittäin mahdollista, että metsästäjät ampuivat Keuruulla meidän kotoperäiset euroopanmajavamme pois ja jäljelle jäi amerikanmajavia. Kurkistus itäisen rajan taakse valottaa asiaa pidemmälle. Laatokalla luontaisesti levinneet euroopanmajavat ovat tutkimuksissa syrjäyttäneet amerikanserkut.

Tiedeyhteisössä onkin mietitty myös Evon kohdalla, että euroopanmajavien annettaisiin palautua luontaisesti siirtämällä niitä tänne Kanta-Hämeeseen. Evon luonnon monimuotoisuus on riippuvainen avainlajistaan, joka tällä hetkellä on hyödyllinen vieraslaji, amerikanmajava. Eli jomman kumman majavalajin kuuluu monimuotoisuuden näkövinkkelistä olla Evon luonnossa. Toinen kysymys on, että milloin jo lähes 100 vuotta Suomen luonnossa hyödykkääksi vieraslajiksi tuomittu amerikanmajava saa hyödyllisyyteensä vuoksi toisenlaisen kohtelun maassamme? Vaikka amerikanmajavat ammuttaisiin täältä kokonaan pois, ne palaisivat todennäköisesti itärajan takaa nopeasti takaisin Suomen luontoon.

Metsästys uhkaa luonnon monimuotoisuutta ja retkeilyä Evolla?

Kati Heinosen ja Chris Karppisen osin hyvin viihteellisen mielipidekirjoituksen pääväittämä on, että metsästys ei uhkaisi Evon monimuotoisuutta. He esittävät väitteensä tueksi, että metsästys on säänneltyä. Tarkoitusperää en kiistä, mutta kritiikkiä ja rakentavaa keskustelua tulee sietää myös metsästysharrastusta harjoittavien tahojen. Asiaa edistää, kun kysyy tutkijoilta havaintoja ja tuloksia.

Evon metsissä kulkee teidän lisäksenne muitakin, jotka näkevät luonnon kestävän käytön teemoja omasta näkövinkkelistään. Evolla metsästäjien kanssa käymieni keskustelujen nojalla on noussut huoli esim. metsäkanalinnuista, joita ei enää juuri metsästettäväksi asti ole. Hirvieläinten määrä on harva ja muistutan tässä kuluneen vuoden tapahtumista Pohjanmaalla. Muitakin haasteita on. Hylsyjä löytyy Evolla jopa suojeltujen alueiden sisältä. Roskaton metsästys kunniaan, sama koskee kaikkia luonnossa liikkujia.

Metsästysonnettomuudet aiheuttavat lisääntyvää huolta. Osa retkeilijöistä pelkää mennä metsään, jossa on hirvestys käynnissä. Evon osalta olisi hyvä löytää yhdessä eväät kiihkottomaan diskurssiin, joka kuuntelee molempia osapuolia. Muunneltu totuus ja hatusta heitetyt havainnot eivät varmaan edistä metsästäjien asiaa Evolla?

Evon tiedekansallispuisto on hieno hanke, jolle annan täyden tukeni suuren retkeilyryhmän "Kansallispuistot tutuiksi" tuella. Tätä puoltaa myös Keski-Häme lehden taannoinen äänestys, jossa paikalliset antoivat selkeän demokraattisen tukensa 55% vs. 45% tiedekansallispuistoa kartoittaneen työryhmän ehdotukseen metsästyksen rajoittamiseksi Sudenpesänkankaan ja Kotisten aarnialueen välillä olevassa pienessä kaistaleessa. Tieteen näkövinkkelistä tilanne olisi ainutlaatuinen, koska suojelematon osa Evoa ja suojeltu yhtenäinen iso metsämanner tiedekansallispuistona loisivat oivan pohjan kansainvälisesti merkittävälle tutkimukselle.

Lammin Evo 3.12.2021 Pepe Forsberg Majavamies, tietokirjailija ja retkeilijä

Lue myös: Kati Heinosen ja Chris Karppisen mielipidekirjoitus

Evolla majavan mailla -uutinen

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut