Elämää pesäpallon parissa - Lammin Lujan puheenjohtajan näkemys Lammin pesäpallotilanteesta.

Lammin Lujan puheenjohtaja Aki Kettunen toivoisi enemmän osallistujia pesäpallokouluun. Manta Kettunen

Manta Kettunen, Viivi Laine, Liisa Marttila, Emilia Ranta

Aki Kettunen on 49-vuotias Lammin Lujan puheenjohtaja. Hän on toiminut Lammin pesäpalloseuran puheenjohtajana viisi vuotta ja ollut itse pesäpallon ääressä jo 40 vuotta.

– Pelihommat vievät aikaa noin 15 tuntia viikossa. Kesällä aikaa menee enemmän kuin talvella, Kettunen kertoo.

Lammille Kettunen kertoo tulleensa 3-vuotiaana Rovaniemen maalaiskunnasta, Misistä. Kettusen pesäpalloura alkoi, kun hän kävi ystävänsä kanssa pesäpallokoulussa Lammin kirkonkylällä.

– Pesäpallossa eniten minua viehättää lajin monipuolisuus, lajin kehittyminen sekä taktisuus, Kettunen kertoo.

Lujan viime kausi meni Kettusen mukaan odotusten mukaisesti, ensi vuonna jatketaan samaan malliin, samalla sarjatasolla. Kettunen toimii tällä hetkellä Lujan pelinjohtajana miesten suomensarjassa. Lujalla on yhdistelmäjoukkueita Janakkalan Janan ja Hämeenlinnan Paukun kanssa.

Lujan joukkueet harjoittelevat Lammin koulun liikuntahalleissa tai Hämeenlinnan Säästöpankkiareenalla. Miehillä on kaksi joukkuetta, jotka pelaavat kahdella eri sarjatasolla, aluesarjassa ja miesten suomensarjassa. Ensi kesänä saattaa olla mahdollisesti jopa kolme joukkuetta. Kesällä Hakkalan kentällä käy pelaamassa pesäpalloa noin 30 henkilöä harrastemielessä.

Harrastepesis on kasvattanut Lammilla suosiotaan, mutta pesäpallokouluun toivotaan vielä lisää sekä osallistujia että taustavoimia. Jussi Karvonen

Pesäpallon harrastuspuolen suosio on kasvanut Lammilla huomattavasti, mutta pesäpallokoulu taas voisi olla suositumpi. Taustavoimiin Kettunen toivoisikin vahvistuksia.

– Harrastepesiksen puolelle on tullut buumi. Saimme jopa juniorijoukkueen kasaan tänä vuonna, Kettunen sanoo.

Lammilla toimii kesäisin ilmainen pesäpallokoulu, johon voivat osallistua kaikki 7–13-vuotiaat lapset ja nuoret. Pesiskoulun ohjaajat ovat koulutettuja pesäpalloilijoita.

– Viime kesänä meillä oli Janakkalan Janasta koulutettuja pesäpallo-ohjaajia, joten olemme yhteistyössä heidän kanssaan myös sillä tavalla, Kettunen tarkentaa.

Pesäpallokouluun osallistumiseen ei Kettusen mukaan vaikuta henkilön sukupuoli eikä luonne, joten kaikki lapset, joita kiinnostaa pesäpallon pelaaminen, pääsevät pelaamaan. Pesäpallo on myös kontaktivapaalaji, jolloin myös pienten lasten on turvallista pelata sitä.

Kirjoittajat ovat Hakkalan koulun 8.-luokkalaisia. Juttu on aluperin julkaistu Keski-Hämeen koululaisnumerossa 25.11.2021.

Pesäpallo

Suomen kansallisurheilulaji

Pesäpallon on kehittänyt Lauri Pihkala vuonna 1922.

Pesäpallo on kehitetty Suomessa ja levinnyt ajan myötä muihin maihin.

Joukkueissa on 12 pelaajaa, joista enintään 3 on jokeripelaajia. Jokerit pelaavat vain sisävuoroissa.

Pesäpallossa käytetään: mailaa, palloa, räpylää, kypärää ja piikkareita.

Pesäpalloja on kolme erilaista: naisten pallo ja miesten pallo sekä tenavapallo. Naisten pallot ovat kevyempiä kuin miesten pallot ja tenavapallot ovat lapsille suunnattuja palloja.

Pesäpallossa on tarkoituksena lyödä palloa ja juosta pesälle ennen kuin vastustaja saa kopin pesän sisällä. Pelin voittaa se joukkue, joka saa enemmän jakso voittoja, eli enemmän juoksuja.

Sisäpelaajat lyövät palloa vuorollaan, ja ulkopelaajat ovat ryhmittäytyneet kentälle ottamaan palloa kiinni. Yksi ulkopelaajista toimii syöttäjänä eli lukkarina.

Kommentoi