Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Vieraskynä Samannimisten seurassa

Peruskoulussa kaikki samanikäiset eli koko ikäluokka on yhdessä. Sain maistaa koulusta tuttua yhtenäisyyttä, kun olin kurssilla ikäisteni kanssa. Mukana oli bussilastillinen hieman alle ja vähän päälle kuusikymppisiä. Jo nimet kertoivat sen, sillä paikalla oli neljä Jaanaa ja pari Tuulaa, Sirpaa, Eijaa ja Paulaa sekä joitakin tuon ajan yhdysnimiä, kuten Marja-Liisa. Voi vain arvata, että nimet olivat liian tuttuja – ne eivät jääneet mieleen.

Olen usein arvostellut mediaa siitä, että tämänhetkinen tiedonvälitys on pääkaupunkikeskeistä, jopa TV:n uutislähetyksissä. Paljon enemmän tuodaan esiin Helsinkiä koskevia uutisia kuin esimerkiksi Oulun tai Kuopion asioita. Siksi onkin piristävää viikonloppuna katsoa peräkkäin koko maan alueuutiset. Tapahtumat ja ihmiset maamme eri osissa ovat erilaisia. Valtakunnan uutisissa kerrotaan muusta Suomesta vain, jos on tapahtunut jotakin järkyttävää, esimerkiksi raakoja rikoksia tai pahoja onnettomuuksia.

Säätiedotus kertoo koko Suomen säästä, mutta jos uutistenlukija kommentoi säätä, hän näkee vain oman lähiympäristönsä. Kaupunkilaiset kai toivovat aina hellettä ja auringonpaistetta, jos toimittajia uskoo. Se on heidän mielestään oikea lomasää, vaikka moni kaipaisi välillä sadettakin.

Kirjoissa on enemmän eri alueille sijoitettuja tarinoita. On pohjoisen maisemia rakastavia, Lahdessa tai Turussa viihtyviä sekä maaseudun ja kaupunkielämän kuvaajia. Silti olin iloinen, kun käteeni eksyi Anni Saaren teos Kotiin. Se tuo eteen minulle tuttuja keski- ja pohjoispohjalaisia sävyjä. Aiheet ja teemat ovat ajankohtaisia. Talossaan yksin asuva vanha nainen löytää ulkorakennuksesta maahanmuuttajatytön. Kirjassa pohditaan suhtautumista muualta tulleisiin ihmisiin sekä ikäihmisen itsemääräämisoikeutta. Kirja antaa ajattelemisen aihetta. Olen vinkannut sitä muillekin.

Kirjastokäynnillä osa oppilaistani hankki kirjastokorttiinsa tunnusluvun, että voisi käyttää lainausautomaattia. Yksi heistä jäi epätietoisena seisomaan koneen viereen. Kehotin laittamaan kirjan lukijan alle. Hän sanoi, ettei tiennyt, mikä on nide. En ollut edes ajatellut, että ohjeita ei ymmärrä. Kirjastoihmisille sana ”nide” on jokapäiväinen, muille ei.

Kirjoittaja on Hakkalan koulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori.

Valtakunnan uutisissa kerrotaan muusta Suomesta vain, jos on tapahtunut jotakin järkyttävää, esimerkiksi raakoja rikoksia tai pahoja onnettomuuksia.