Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri kertoo tiedotteessaan, että sairaanhoitopiirin uusi hallitus päätti sairaanhoitopiirin johtajan pohjaesityksestä poiketen olla käynnistämättä YT-neuvotteluita. Uuden hallituksen ensimmäinen kokous venyi seitsemän tunnin mittaiseksi, mutta lopulta päätökset syntyivät yksimielisinä.
Kokouksen asialistan pykälässä 133, Talousarvion 2022 valmistelutilanne ja yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistäminen, hallitus päätti hyväksyä talousarviovalmistelun pohjaksi vähintään viiden prosentin kuntamaksujen kasvun. Sairaanhoitopiirin johtajan Seppo Rannan valmistelema esitys perustui kolmen prosentin kasvulle. Ranta painottaa sairaanhoitopiirin tiedotteessa, että hän ei päättänyt esittää yt-menettelyn aloittamista kevyesti, vaan kunta- ja yt-lain velvoittamana.
– Hallituksen aiemmin päättämä budjetin valmisteluraami oli kolmen prosentin kasvu kuntamaksuihin. Virkamies joutuu virkavastuulla valmistelemaan annetun ohjeistuksen mukaan, ja näytti siltä, että annettuun raamiin ei ole mahdollista päästä muuten kuin koskemalla myös henkilöstökuluihin. Tämä taas edellytti yt-lain mukaista yhteistoimintamenettelyä henkilöstön kanssa. Yt-neuvotteluilla on nykyään huono kaiku, mutta todellisuudessa niiden tarkoitus on etsiä säästöjä yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa – jos löytyy muita keinoja, ei esim. lomautuksille tai irtisanomisille ole tarvetta.
Kuntalain mukaan virkamiehet taas eivät saa valmistella alimitoitettuja budjetteja, vaan arvioiden täytyy perustua todellisuuteen.
– Päätös aiemman raamin muuttamisesta on hyvin poliittinen, koska se saattaa johtaa esimerkiksi kuntien veroprosenttien nostamiseen, joten sairaanhoitopiirin johtajana minun oli vietävä asia poliittiseen päätöksentekoon. Nyt hallitus kantoi oman vastuunsa ja teki sille kuuluvat ratkaisut saamansa informaation pohjalta. Olemme kaikki erittäin huojentuneita nyt syntyneestä ratkaisusta, mutta edelleenkin budjetissa riittää karsittavaa noin kolmen miljoonan euron verran, Ranta muistuttaa.
Nyt, kun poliitikot ovat linjanneet, että yt-neuvotteluiden kautta säästöjä ei haeta, tarvittavat säästöt tehdään muista asioista kuin muuttamalla olennaisesti henkilöstön työskentelyedellytyksiä tai työehtoja.
– Hallituksen päätöksessä korostui hankintojen huolellinen läpikäynti, ja erityisesti niitä lähdemme nyt käymään lävitse, Ranta sanoo.