Elokuun alussa alkoi neljäs kauteni valtuutettuna. Hieman yli 12 vuotta on siis tätä lajia jo harrastettu, mitä voinee pitää jonkinlaisena sisäänajona kuntapolitiikan ihmeelliseen maailmaan. Olen toki kuullut, että alle kolmenkymmenen vuoden kokemuksella ei pitäisi näissä asioissa paljon huudella, mutta kapinallinen kun olen, niin puutun asioihin, joista minun ei pitäisi mitään tietää.
Näin uuden kauden alussa valtuuston kokouksissa kuulee puheenvuoroja, joiden perusteella maailma pitäisi saada viimeistään seuraavan talousarviovuoden aikana valmiiksi. Jos nyt siis seuraavaan valtuuston kokoukseen mennessä ei valmista satu tulemaan. Kärsimättömyys saada jotain näkyvää aikaan on suorastaan käsin kosketeltavaa. Edellisen kauden huonot ratkaisut pitäisi peruuttaa ja vaaleissa annetut lupaukset lunastaa. Oma kylätie pitää saada kuntoon ja koulukyydit ja kouluverkko kerralla toimiviksi.
Sitä mukaa, kun oma perspektiivi asioihin on pidentynyt, olen oppinut huomaamaan, miten pitkäjänteistä puuhaa kuntapolitiikka on. Seuraavan budjettivuoden tai sen oman kylätien sijaan katse pitäisi olla pidemmällä, usein seuraavalla vuosikymmenellä. Suunnassa, johon kotikuntaa haluaa ohjata. Tämä pitkäjänteisyys meiltä päättäjiltä kuitenkin usein puuttuu – myös minulta. On paljon houkuttelevampaa keräillä pikavoittoja kuin tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä.
Pitkäjänteisyyden puute näkyy ikävästi niissä tilanteissa, joissa jo vuosia aiemmin olisi pitänyt nähdä tulevaan. Esimerkiksi Hollolassa tiedettiin jo vuosia, että Lahden eteläinen kehätie jonain päivänä rakennetaan. Siitä huolimatta pitkäjänteisyys ei riittänyt hankkimaan kunnalle maa-alueita uuden tien reunamilta. Nyt tie on valmis, ja molemmilla puolilla maakunnan pääväylää kasvaa komeaa kuusimetsää.
Jos jonkin toiveen alkavalle valtuustokaudelle saan esittää, niin yritetään tällä kaudella – kunnasta riippumatta – nähdä hieman tätä kautta ja omia vaalilupauksia pidemmälle. Vaikka pikavoitot jäisivätkin tällä kaudella lunastamatta, kiittelevät tulevat päättäjät kyllä pitkäjänteisyydestä, jos me nykyiset päättäjät sellaista kykenemme kerrankin osoittamaan.
Kirjoittaja on valtuutettu (sd.) ja SOSTEn hallintojohtaja Hämeenkoskelta.
On paljon houkuttelevampaa keräillä pikavoittoja kuin tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä.