Aikuisopiskelu: 55-vuotias Merita Kautonen opiskeli työnsä ohella yhteiskunta- ja kauppatieteiden maisteriksi

Maisterin tutkinnon suorittaminen oli Merita Kautoselle ennen kaikkea näyttö itselle, että hän pystyy siihen vielä. Opitusta hän uskoo joka tapauksessa olevan hyötyä työelämässä tulevaisuudessa. Maria Ilonen

Maria Ilonen

Lammilaisella Merita Kautosella on käsissään tuoreet yhteiskuntatieteiden maisterin paperit Itä-Suomen yliopistosta. 55- vuotias Kautonen valmistui sairaanhoitajaksi 30 vuotta sitten ja on täydentänyt tutkinnon AMK -tutkinnoksi sekä suorittanut sosiaali- ja terveysjohtamisen perusteet avoimessa yliopistossa. Hän työskentelee Hämeenlinnan kaupungin terveyspalveluissa avosairaanhoidon palveluesimiehenä.

– Kun hain ja pääsin yliopistoon, en ollut heti varma, otanko paikan vastaan. Työnkuva vaati osaamisen laajentamista ja olisi ollut mahdollista suorittaa myös YAMK:n johtamisopinnot. Esimieheni kannusti minua valitsemaan yliopisto-opinnot ja se on osasyy siihen, että lähdin yliopistoon. Ennen kaikkea tutkinnon suorittamalla todistin itselleni, että pystyn tähän vielä.

Pääaineenaan Kautonen opiskeli sosiaalihallintotiedettä, jota pystyi opiskelemaan ainoastaan Kuopiossa ja Vaasassa. Hän suoritti opinnot pääosin työn ohessa käyttämällä opiskeluun vuosilomia ja ylityövapaita sekä iltoja. Gradun aineistonkeruuvaiheessa hän piti kaksi kuukautta opintovapaata.

Kuopiossa Kautonen yöpyi äitinsä serkun asunnossa ja matkusti sinne usein työpäivän jälkeen ehtiäkseen aamun luennolle. Vapaapäivänä Kuopion reissu onnistui yhden päivän aikana, jos tunteja oli vain muutama.

Vielä Merita Kautonen ei ole ehtinyt valmistumistaan mitenkään juhlistaa, mutta ehkä senkin aika vielä tulee. Isompia opintokokonaisuuksia Kautonen ei enää tulevaisuuden varalle suunnittele, mutta jotain kursseja voisi kyllä suorittaa. Maria Ilonen

Akateeminen vapaus ei täysin toteutunut, sillä opiskeluihin sisältyi läsnäolovelvoitteita jopa 75-prosenttisesti kurssin luentojen osalta. Tätä Kautonen kritisoi.

Ennen kaikkea tutkinnon suorittamalla todistin itselleni, että pystyn tähän vielä.

Merita Kautonen

– Pitäisi ottaa huomioon aikuiset, työn ohella opiskelevat ihmiset ja tulisi olla jokin kevyempi vaihtoehto, vaikka läsnäolovelvoitteita perustellaankin ryhmäytymisellä ja sillä, ettei maisterin papereita voi suorittaa kirjekurssilla. Toki poissaolot pystyi korvaamaan, mutta siinä oli yleensä moninkertainen työ verrattuna läsnäoloon.

Sittemmin korona on muuttanut yliopisto-opinnotkin pääosin etäopiskeluksi. Kautonen ihmettelee, miksei luentoja voitu jo aiemmin järjestää esimerkiksi suoratoistona.

Vaikka matkustaminen Lammilta Kuopioon työn ohella suoritettavien opintojen lisäksi kuulostaa melkoiselta urakalta, Merita Kautonen kertoo saaneensa hyödynnettyä esimerkiksi junamatkat varsin hyvin opiskelemalla, tekemällä käsitöitä tai nukkumalla.

– Nyt tuntuu, että en enää lähde mitään isompaa kokonaisuutta opiskelemaan, mutta esimerkiksi kursseja avoimessa yliopistossa voisin hyvin suorittaa, hän arvelee.

Kautosella ja hänen puolisollaan on neljä lasta, joista nuorin oli 15-vuotias Kautosen opiskelun alkaessa.

– Silloinkin vielä mietin, onko hän liian nuori. Toisaalta vanhemman on oltava myös vähän itsekäs äidin tai isän roolin ohella.

Kautonen kiittää puolisoaan siitä, että tämä otti kotiasioista paljon vastuuta opiskelun aikana. Toisinaan Kautonen lähti yksin mökille opiskelemaan tai muu perhe lähti mökille, jotta kotona olisi opiskelurauha. Merita Kautonen ei kiellä, etteikö kuuden vuoden yliopisto-opiskelurupeama työn ohella olisi ollut rankkaa, mutta se oli myös antoisaa. Opittua asiaa tuli usein peilattua työelämään.

– Professori sanoi minulle, että olen liian lähellä käytäntöä, oli välillä vaikeaa päästä ajattelussa tieteelliselle tasolle.

Kesän ajan Kautonen on ollut sairauslomalla polvileikkauksen vuoksi, joten valmistumisen jälkeisestä työelämästä ei ole vielä kokemusta. Hän uskoo, että tutkinnon suorittamisen myötä hän todennäköisesti tulee työssään hyödyntämään entistä enemmän näyttöön perustuvaa tietoa.

Kautonen on työskennellyt 20 vuotta Hämeenlinnan kaupungilla ja kokee nykyisen työtehtävänsä mielekkääksi. Valmistumisen myötä hänellä ei ole aikomus hakea uutta työpaikkaa, vaikka toki hän on tulevaisuudessa avoin, jos vastaan tulee jotakin mielenkiintoista.

Nyt, kun elämään jää vapaa-aikaakin, voisi pitkästä aikaa alkaa harrastaa jotain esimerkiksi kansalaisopistossa. Oman osansa elämästä ottavat myös kaksi lastenlasta.

Pro gradu

Integroituva sosiaali- ja terveydenhuolto. Sosiaaliohjaus – puuttuva lenkki terveydenhuollon avosairaanhoidon palveluvalikoimassa

Merita Kautonen teki pro gradu -tutkielmansa sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiosta, sosiaaliohjauksen integroitumisesta perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kokonaisuuteen. Hän haastatteli tutkimuksessaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattilaisia, jotka olivat mukana valinnanvapauskokeilussa 2017–2019. Tutkimuksesta selvisi, että sosiaaliohjaus koettiin tärkeäksi ja täydentäväksi lähipalveluksi. Integroitumisen edistämiseen vaikuttavat monet erilaiset tekijät.

Näkökulma on monipuolinen, ja Kautosen mielestä pitäisikin panostaa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyöhän. Tämä onnistuu hänen mukaansa vain, jos molempien työntekijät toimivat yhteisissä työtiloissa ja ihmiset tuntevat toisensa. Tällöin kommunikaatio tapahtuu luontevasti.

Merita Kautonen arvelee, että tutkimuksesta on hyötyä mahdollisia tulevaisuuden sote-keskuksia suunniteltaessa. Jos sote-keskukset tulevaisuudessa toteutuvat, Kautonen uskoo pystyvänsä hyödyntämään graduaan laajasti omassa työssään.

Kautonen uskoo, että myös esimerkiksi AMK-tason opinnäytetöissä hänen gradustaan voisi olla hyötyä. Sivuaineina opiskellut ergonomian ja työhyvinvoinnin opinnot hän teki omassa työyksikössään, ja niitä hän tulee varmasti hyödyntämään paljon jatkossa.

Kommentoi