Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Sally Leskinen kertoo, että koulut aloitetaan maakunnassa lähiopetuksessa, mutta sekä koulujen että kotien kannattaa varautua repaleiseen syksyyn, jossa arkea rikkovat karanteenijaksot.
– Kuuntelemme toki valtakunnallista ohjeistusta, mutta muuten ilman muuta lähdetään kouluun lähiopetuksessa. Koska nopeasti leviävä deltavariantti kuitenkin liikkuu nimenomaan nuorempien ikäluokkien keskuudessa, on selvää ettei altistuksilta ja niiden mukanaan tuomilta karanteeneilta voida välttyä, Leskinen totesi tiedotustilaisuudessa torstaina.
Ilmaantuvuusluvut ovat Kanta-Hämeessä lähteneet kasvuun, ja Leskisen mukaan nyt ollaan jo tilanteessa, joka keväällä olisi merkinnyt leviämisvaiheen tunnusmerkkien täyttymistä. Kevään ja kesän kokemuksista saadun opin ja parantuneen rokotustilanteen myötä sairaanhoitopiirin terveydenhuollon kapasiteetti on kuitenkin niin hyvällä tasolla, että maakunnassa voidaan pysyä kiihtymisvaiheessa.
– Sairaalakuormituksen määrän kasvua kuitenkin odotetaan, nuorten potilaiden osuus on myös sairaalahoidossa kasvanut, Leskinen kertoo. Hän muistuttaa, että jos nuori sairastuu koronan vakavaan muotoon ja erityisesti, jos hän joutuu teho-osastolle, voivat hoitojaksot olla hyvinkin pitkiä.
Jäljitystyö on Kanta-Hämeessäkin kuormittunut. Karanteeniin on tällä hetkellä asetettu jo yli 500 ihmistä, mutta Leskisen mukaan resurssit ovat vielä riittäneet.
– Muualla on jouduttu jopa jättämään altistuneiden kontaktoiminen tartunnan saaneiden oman viestinnän, julkisuuden ja sosiaalisen median varaan, mutta me olemme sentään vielä kyenneet Kanta-Hämeen maakunnassa kontaktoimaan koronalle altistuneet, Leskinen kertoi.
Karanteenia noudattamalla jokainen voi vaikuttaa siihen, ettei tartuntaketju itsestä enää jatkuisi.
Sally Leskinen
Suurin osa altistuneita tunnistetaan Leskisen mukaan suoran jäljitystyön kautta, mutta koronavilkun kautta on mahdollista saada kiinni erityisesti sellaisia ketjuja, joissa kontaktit eivät ole toisilleen tuttuja, esimerkiksi yleisötilaisuuksissa.
Karanteenimääräykset muuttuivat viime maanantaina, ja siitä lähtien altistuneet on määrätty 10 vuorokauden mittaiseen karanteeniin. Leskisen mukaan erityisesti sairastuneiden perheenjäsenten on syytä olla erityisen tarkkoina omista kontakteistaan karanteenin aikana, koska nopeasti leviävä deltavariantti harvoin jättää samassa taloudessa asuvia tartuttamatta, ja tauti voi muista levitä ennen oireiden ilmaantumista, jos karanteeniohjeita ei noudateta.
– Saa olla aika onnekas, jos ei kotiväelle kaikille tauti tule. Sitä ei oikein voi estää, mutta muiden sukulaisten ja ystävien tapaaminen on meistä itsestämme kiinni, karanteenia noudattamalla jokainen voi vaikuttaa siihen, ettei tartuntaketju itsestä enää jatkuisi.
Uusissa karanteenimääräyksissä mainitaan mahdollisuus lyhentää aikaa entisestään kuuden päivän jälkeen tehdyllä testillä, mutta siihen ei Leskisen mukaan tällä hetkellä ole Kanta-Hämeessä mahdollisuuksia.
– Oireisia ja jäljitystyötä on niin paljon, että voimavarat menevät niihin.
Uudet määräykset eivät koske ennen viime maanantaina asetettuja karanteeneja. Sairaanhoitopiirin muutenkin kuormittuneet resurssit eivät Leskisen mukaan riitä takautuvasti muutettavien määräyksien kirjoittamiseen.
– Karanteenin pituus on muutenkin harkinnanvarainen. Tartuntatautilääkäri voi jatkossakin määrätä 14 vuorokauden karanteenin, jos olosuhteet sitä edellyttävät, Leskinen muistuttaa.
Huolestuttavaa Leskisen mukaan on tällä hetkellä se, että epäselvien tartuntojen määrä on kasvanut. Karanteenin aikana on sairastunut vain kymmenen prosenttia tartunnan saaneista, ja selvittämättömiä tartuntaketjuja on ollut 23 prosenttia. Se tarkoittaa Leskisen mukaan sitä, että virus leviää väestön joukossa laajemmin, kuin sitä pystytään tilastoimaan.
Merkittävää on myös se, että sairastuneiden joukossa on ollut myös kaksikin rokotusta saaneita.
– Rokottaminen antaa erittäin hyvän suojan, mutta ei sataprosenttista suojaa. Sen vuoksi täyden rokotussuojan saaneenkin täytyy hakeutua koronatestiin, jos hän alkaa oireilla, Leskinen toteaa.
Vakavaa tautimuotoa kahdesti rokotetuilla ei ole esiintynyt, mutta Leskinen muistuttaa, että jos perhepiirissä joku sairastuu, myös kahteen kertaan rokotettujen on syytä noudattaa huolellisesti hygieniaohjeita ja välttää ylimääräisiä kontakteja, koska tämänhetkisten tietojen mukaan hekin voivat olla tartunnanlähteinä toisille. Varsinaiset karanteenimääräykset eivät koske täyden rokotesuojan saaneita.
Hyvä uutinen on se, että Kanta-Hämeen rokotustilanne paranee koko ajan. Ensi viikolla päästään tilanteeseen, jossa maakunnan kaikista asukkaista jo puolet on saanut molemmat rokotteet. Ainoa jarru on Leskisen mukaan ollut rokotteiden saatavuus.