Petri Ruusunen tuntee hyvän sahdin salat

Hämeenkosken pitäjän sahtimestari valittiin.

Hämeenkoskella, kuten kaikissa lähialueiden pitäjissä, valmistetaan yhä hyvää ja täytetäistä tummaa perinnejuomaa, sahtia. Sunnuntaina 4.7.2021 kokoontuivat sahtimestarit ottamaan toisistaan mittaa vuosittaisissa mittelöissä siitä, kuka valmistaa samoista raaka-aineista; sahtimaltaista, rukiista, ohrasta, vedestä, tuorehiivasta, humalasta sekä katajanoksista, tämän vuotisen parhaalta maistuvan tuotteen. Paikkana oli jälleen Putulan kyläkirjasto ja järjestäjänä Koski-seura.

Parhaan juoman kunniakirjan ja palkinnon pokkasi Petri Ruusunen. Helteinen sää vaikeutti sahdin käymistä ja säilytystä, koska tuoretuotteena sen valmistuksessa oikeilla lämpötiloilla on suuri merkitys. Petri lähtee edustamaan Hämeenkosken pitäjää Jämijärvelle elokuun alkupäivinä 29. suomenmestaruuskilpailuihin. Viime vuonna ei kilpailuita järjestetty epidemiatilanteen takia ollenkaan.

Tuomareina toimivat tunnetut sahtiasiantuntijat Anni Salila, Antti Jäämaa, Juha Auri ja Rauni Vikman sekä moninkertainen sahdinvalmistuksen suomenmestari Raija Syrjä. Tämän vuotisessa kilpailussa toiseksi parhaaksi sahdin tekijäksi valittiin Sami Nikkari ja kolmanneksi Pekka Tervala.

– Sahti on perinteinen hämäläinen juhlajuoma, jonka valmistukseen tarvitaan aikaa ja kärsivällisyyttä. Rantasalmelta tänne muuttaneesta mummustamme kehittyi kylässä tunnettu sahdintekijä, vaikka ei hänen kotipitäjässään juomaa tunnettu. Pikku poikana katselimme ja haistelimme vierestä mummun touhuja ja päätimme veljeni Ernon kanssa opetella itsekin perinnetaidon, kertoo Petri Ruusunen sahtiharrastuksensa alusta.

Opettelemalla itse sahtimestariksi voin edesauttaa hienon paikallisen tavan säilymistä tuleville sukupolville.

Petri Ruusunen

Sahti luokitellaan suodattamattomaksi tuoreolueksi, jota valmistetaan ja juhlissa tarjotaan erityisesti Hämeessä ja Satakunnassa. Perinneoluita, vanhoja alkuperäisoluita, valmistetaan maailmassa enää vain muutamia, sahtia Suomessa, Virossa ja Ruotsissa Gotlannissa sekä Belgiassa lambic-olutta. Sahdin valmistus on suojattu Euroopan unionin aitona perinteisenä tuotteena vuonna 2002, kuten karjalanpiirakkakin.

Valmistuksessa on paikkakunnittain vaihtelevia käytänteitä, raaka-ainesuhteissa, lämpötiloissa, mallastuksessa ja mausteiden määrässä, joina saa käyttää vain humalaa sekä katajaoksia. Tästä johtuvat maku ja tummuus erot eri paikkakunnan tuotteissa. Sääolosuhteet ja muut ympäristötekijät vaikuttavat kulloiseenkin lopputulokseen. Koskaan ei valmistu kahta samanlaista sahtierää, vaan jokainen on omanmakuisensa.

– Kilpailuissa on tarkat säännöt. Periaatteessa kaikilla on samat raaka-aineet, määriä voi vaihdella ja maltaiden ja ohran sekä rukiin suhdetta. Maun ratkaisee ennen kaikkea puhtaus, veden laatu, lämpötilat ja aika. Paljon olen tehnyt reseptikokeiluja. Mummolta jäi meille hänen reseptinsä. Meillä on kummallakin, Ernolla ja minulla, oma erilainen tapa tehdä sahtia ja oma valmistusohje, paljastaa Petri Ruusunen.

Hämeenkoskella on riittänyt mestareita ja sahdinvalmistuksen taitajia. Myös Erno Ruusunen on aikaisempina vuosina valittu pitäjän sahtimestariksi.

– Evon metsäkoulun aikoihin sain uutta intoa tähän perinnetaitoon, jota olin opetellut jo aikaisemmin. Mutta yritysten ja erehdysten kokeilut tässä on takana. Opettelemalla itse sahtimestariksi voin edesauttaa hienon paikallisen tavan säilymistä tuleville sukupolville, Petri Ruusunen kiteyttää tavoitettaan sahdinteon taitajana.

Vanhat perinteiset tavat ovat siirtyneet sukupolvelta toiselle. Edelleen suurissa juhlissa, häissä, syntymäpäivinä ja hautajaisissa, tarjotaan paksua, tummaa, tuoksuvaa ja makeaa hämäläistä sahtia.

Lue lisää aiheesta

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut