Karppisten pukuhuoneen seinällä on tonnin seteli ja saunova hevonen

Tintti ja Risu Karppisen kesäpaikan saunan pukuhuonetta koristavat saunakortit, joita Tintti Karppinen on keräillyt kymmenen vuoden ajan.

Karppisten saunan pukuhuonetta koristaa noin 150 saunakorttia, joita Tintti Karppinen on kerännyt kymmenen vuoden ajan. Maria Ilonen

Maria Ilonen

Tintti ja Risu Karppisen kesäpaikan saunan pukuhuoneessa on noin 150 erilaista saunakorttia. Tintti Karppinen haalii niitä esimerkiksi kirpputoreilta ja etsii niille sopivat kehykset. Keräilyharrastus lähti hänen omien sanojen mukaan hieman lapasesta, kuten niillä on tapana.

Kaikki alkoi Martta Wendelinin vanhoista, kauniista sauna-aiheisista korteista, joista yksi on seinällä kahtena versiona, jotka ovat toistensa peilikuvia. Sittemmin pukuhuoneen seinää ovat päässeet koristamaan monenlaiset sauna-aiheiset kortit ja kuvat, joita on mukava katsella pukiessa.

Pari erikoisempaakin kuvaa saunakorttien joukossa on. Helsingin Sanomista Karppinen on leikannut kuvan, jossa hevosta saunotetaan. Ajatus hevosten saunomisesta hämmentää, mutta myös hevosia on Suomessa saunotettu. Kuvassa on muutakin merkittävää.

– Sen asetelma muistuttaa hyvin paljon Akseli Gallen-Kallelan maalausta, joka meillä on saunanovessa julisteena. Vieressä on kuvakopio Boris Kustodijevin teoksesta Venäläinen venus, joka muistuttaa kovasti Saunassa-maalausta. Molemmat sijoittuvat 1900-luvun alkupuolelle, Tintti Karppinen kertoo.

Suomessa myös hevoset ovat päässeet saunaan. Kuva on peräisin Helsingin Sanomista. Maria Ilonen

Toinen erikoisuus on tuhannen markan seteli, johon on kuvattu saunovia ihmisiä. Tintti Karppinen on yrittänyt selvittää äitinsä numismaatikkopotilaalta saadun setelin arvoitusta. Rahaa on arveltu teatterirahaksi, mutta tähän draamaopettajana toiminut Karppinen ei oikein usko, sillä kuva on tehty niin tarkasti yksityiskohtia myöten, mikä ei viittaa teatterikäyttöön. Karppinen arvelee sen olleen aikoinaan esimerkiksi ehdotus johonkin uuden setelin suunnittelukilpailuun.

Tuhannen markan seteliin on kuvattu saunojia. Seteliä on arveltu teatterirahaksi, mutta Tintti Karppinen ei usko siihen, koska raha on peräisin numismaatikon kokoelmasta. Maria Ilonen

Mikä on paras sauna -kysymykseen on kaikkien suomalaisten mielestä varmasti oikea vastaus aina, että meidän sauna.

Tintti Karppinen

Saunakortteihin liittyy rakkaus saunomiseen ja saunaperinteeseen. Suomalaisen saunaperinteen nimitys Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon joulukuussa lämmittää Tintti Karppisen mieltä. Kesäpaikan sauna lämpiää joka ilta, kuten myös Helsingissä Käpylän kodissa.

– Ainoastaan vesijumppailtana saunaa ei lämmitetä.

Käpylässä on sähkösauna, mutta Karppisille sauna kuin sauna on oikea sauna.

– Mikä on paras sauna -kysymykseen on kaikkien suomalaisten mielestä varmasti oikea vastaus aina, että meidän sauna.

Kesäpaikan alkuperäinen sauna on muutettu asuinrakennukseksi, ja uusi sauna on rakennettu 1970-luvun alussa Tintti Karppisen isän tekemän lammen viereen. Lammen vesi ei koskaan lämpene yli 16 asteen, ja sinne on vilvoittavaa helteellä pulahtaa. Vihtominen kuuluu Karppisten saunaperinteisiin. Risu Karppinen tekee kesän aikana paljon vihtoja ja pakastaa niitä talven varalle.

Vilukselassa sauna lämpiää joka ilta. Risu ja Tintti Karppisen Käpylän kodissakin saunotaan kuutena iltana viikossa. Maria Ilonen

Saunakortteja Tintti Karppinen on keräillyt kymmenisen vuotta, mutta kesäpaikka Lammilla on kuulunut hänen elämäänsä jo vuodesta 1963.

– Vanhemmilla oli saaressa vuokramökki, ja viihdyin siellä merenrannalla niin hyvin, etten ensin uskonut sopeutuvani tänne pienen järven rannalle.

Toisin kuitenkin kävi. Mukavat naapurit ja muut lammilaiset tekivät kotiutumisesta helppoa. Nyt työleiriksikin kutsuttu paikka on rakas. Kun Karppisen vanhemmat hankkivat sen, talo oli ollut tyhjillään seitsemän vuotta ja vaati piharakennuksineen remonttia. Vanhemmat ryhtyivät hommaan, ja into on periytynyt tyttärellekin, joka on isän opein maalannut punamullalla kaikki ulkorakennukset. Kesäpaikassa on elämää, naapureiden kanssa mutkattomat välit ja lapset, lapsenlapset ja ystävät kuuluvat kuvioon ja tuovat iloa. Myös talon alkuperäiset asukkaat ovat aikoinaan vierailleet entisessä kodissaan ja kertoneet tarinoita historiasta.

– Täällä toimii naapuriapu erinomaisesti, voimme lainata puolin ja toisin mitä tarvitaan, ja rapujuhlia vietetään joka vuosi, Karppiset kertovat.

Nimitys työleiri ei ole ihan tyhjästä temmattu. Vanhassa talossa on paljon tehtävää, ja joku projekti on joka kesäksi varattuna.

Suomalainen saunaperinne

Sauna on Suomen aineetonta kulttuuriperintöä

Suomalainen saunaperinne nimettiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon 17.12.2020. Suomi allekirjoitti Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta vuonna 2013. Sopimuksella edistetään aineettoman kulttuuriperinnön suojelua ja tehdään ihmisten, yhteisöjen tai ryhmien erilaisia kulttuuriperinteitä näkyväksi. Aineeton kulttuuriperintö voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä.

Saunaperinne on Suomen ensimmäinen kohde luettelossa. Saunaperinne on Suomessa elinvoimainen. Saunan lämmitys, saunomiseen liittyvät tavat ja perinteet sekä esimerkiksi saunominen lauluissa, uskomuksissa ja tarinaperinteessä ovat osa perintöä. Suomalaisista lähes 90 prosenttia saunoo kerran viikossa. Suosio näkyy myös saunojen lukumäärässä: Suomessa on noin 3,2 miljoonaa saunaa. Perinne siirtyy eteenpäin perheissä sekä lukuisissa erilaisissa saunaseuroissa. Saunapäivää vietetään Suomessa 27.7. Tällöin useat saunat ovat kaikille avoimia.

Tintti Karppinen oli järjestämässä Unescon seminaaria vuonna 2003 Helsingin Hanasaaressa. Hän tutustutti myös ulkomaalaisia seminaarin osallistujia suomalaiseen saunaperinteeseen tuomalla osan seminaariväestä Lammille saunomaan. Tämän seurauksena kanadalainen seminaariin osallistuja päätti rakentaa omalle kesämökilleen saunan. Karppisen mielestä saunan kultainen sääntö on, että jokainen tietää itse parhaiten, miten saunasta nauttii. Ei ole pakko uida, vihtoa tai mennä sekasaunaan, jos ei halua.

Kommentoi