Vieraskynä: Helppoa kuin heinänteko

Johanna Heinonen

Johanna Heinonen

Alkukesä on heinänteon aikaa. Karjatilalla kun ollaan, tehdään ensin rehua lehmille. Rehu on nurmea, joka tyypillisesti korjataan nuorempana kuin kuivaheinäksi tehtävä nurmi ja säilötään joko paaleihin tai laakasiiloihin. Kuivaheinän kanssa taas ei käytetä säilöntäaineita, vaan säilyminen perustuu korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen.

Nurmirehu on naudan tärkeintä ravintoa, joten ensimmäisen rehunteon onnistuminen voi käytännössä määrittää koko vuoden taloudellisen tuloksen tilalla. Jos rehusato on ravintoarvoiltaan tavoitteita heikompaa, tarkoittaa se kalliimpaa lisärehulaskua. Jos taas päästään optimiin, kiittää niin kukkaro kuin lehmien terveyskin pitkässä juoksussa. Märehtijöitähän ne ovat, tarkoitettu elämään nurmea syöden.

Takana on nyt 16. kevääni rehuntekoa Rinteelässä. Kaikkien näiden vuosien jälkeenkin jaksan hämmästellä, kuinka se voikin lähennellä korkeampaa kemiaa. Kun isäntä vertailee yhteistyötilojen isäntien kanssa D-arvojen kehittymistä, valkuaispitoisuuden muuttumista ja energia-arvoja, ymmärtää maallikko lähinnä, että kyllä he suomea puhuvat, mutta muuta keskustelusta ei sitten ymmärräkään.

Ihan äkkiä ei tulekaan mieleen yhtä harhaanjohtavaa sanontaa, kuin otsikossa esitetty väite. Paitsi ehkä ’syö kuin pikkulintu’ siinä merkityksessä, että joku syö vähän ja toisaalta ’syö kuin hevonen’, siinä merkityksessä, että joku syö paljon. Koska jos asiaa ajattelee yhtään pidemmälle, syö hevonen vain joitain prosentteja painostaan päivässä, kun taas pikkulinnut voivat syödä moninkertaisesti oman painonsa, mokomat rohmut.

Heinäntekoa voisi kutsua helpoksi, jos kyse olisi vain ravintoarvojen optimoinnista. Nykyään on tarjolla laboratoriotestejä ja erilaisia laskureita, joilla niiden kehitystä voi seurata. Yhtälöön täytyy kuitenkin lisätä Suomen oikukas alkukesä. Tänä vuonna rehuntekoa värittivät paikalliset runsaat sadekuurot, jotka keskeyttivät rehunteon pahimmillaan päiviksi. Määrällisesti rehua tuli yli äyräiden, mutta se päästiin lopulta tekemään noin viikkoa optimitilannetta myöhemmin. Lopputuloksena ensimmäistä kertaa ikinä kuivaa heinää kaadettiin vain päivä rehun niiton jälkeen. Viime vuonna eroa oli kaksi viikkoa. Jos ei ole heinänteko helppoa, niin eipä ole vuodetkaan veljeksiä.

Kirjoittaja on hauholainen maitotilan emäntä ja toimittaja.

Heinäntekoa voisi kutsua helpoksi, jos kyse olisi vain ravintoarvojen optimoinnista. Yhtälöön täytyy kuitenkin lisätä Suomen oikukas alkukesä.

Kommentoi