Paikalliset toimijat jättävät ryhmän ja kantelevat oikeuskanslerille.
MTK Häme, alueen metsänhoitoyhdistykset sekä Suomen Metsästäjäliitto ja sen Etelä-Hämeen piiri sekä alueen riistanhoitoyhdistykset tiedottavat eroavansa Evon tiedekansallispuistoryhmästä tyytymättöminä valmisteluprosessiin. He vaativat Evon kehittämistä retkeilyalueena.
Tiedotteen mukaan tiedekansallispuisto-käsite on jäänyt irralliseksi käsitteeksi vailla sisältöä koko kansallispuistohankkeen ajaksi. Ympäristöministeriön toimeksianto alueelliselle työryhmälle ei paikallisten toimijoiden mielestä mahdollistanut vapaata ajattelua täysin uudenlaisen kansallispuistoajatuksen luomiselle.
Evon alueen maanomistajille keväällä tehdyn kyselyn perusteella enemmistö alueen kiinteistöjen omistajista vastusti hanketta tai näki siinä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia. Kansallispuiston mahdollisen toteutumisen pelättiin lisäävän erityisesti hirvieläin- ja kirjanpainajatuhoja reuna-alueen yksityismetsissä sekä paineita metsien tulevaa käyttöä kohtaan. Huolta aiheutti myös metsästyksen loppuminen alueella ja siitä aiheutuvat haitat maa- ja metsätaloudelle. Lähes 90 prosenttia kyselyyn vastanneista maanomistajista toivoi, että kansallispuistoesityksen rinnalla Evon kehittämisen yhteydessä mietittäisiin myös muita vaihtoehtoja. Taustoittavassa työryhmässä yksityisteiden kunnossapidosta sekä kiinteistöille kuuluvista tieoikeuksista on paikallisten toimijoiden mukaan käyty keskustelua pintapuolisesti.
Erityisesti paikallisia toimijoita harmittaa metsästyksen tulevaisuus mahdollisessa kansallispuistossa. Tiedotteen mukaan Evon retkeilyalue on Etelä-Suomen suurin metsästysalue niin maattomille kuin metsästysseuroihin kuulumattomille metsästäjille. Alueelle myydään vuosittain 1000 pienriistan metsästyslupaa ja alueella tai sen välittömässä läheisyydessä toimii useita metsästysseuroja. Paikallisten toimijoiden mukaan ympäristöministeriö rajasi tehtäväksiannossaan metsästyksen ulos puistohankkeesta, vaikka metsästys on kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä.
– Hirven metsästyksen vaikeutuminen heikentäisi metsien puulajien luontaista moninaisuutta ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Puulajiston yksipuolistuminen vaarantaisi myös metsien ilmastokestävyyttä. Lisäksi hirvieläinkolarien riski kasvaisi, tiedotteessa todetaan.
Työryhmästä eroavien toimijoiden mielestä Evon tiedekansallispuistohanke on hallinnollisesti epäonnistunut. Työ on sidottu ympäristöministeriön toimeksiantoon sekä hyvin kireään valmisteluaikatauluun, mikä lähtijöiden mukaan käytännössä estää uudenlaisen kansallispuiston suunnittelun sekä paikallisten ihmisten osallistamisen ja sitouttamisen.
Hankkeen tasapuolinen valmistelu ei ole mahdollista, jos valmistelusta vastaa kansallispuistoa ehdottanut taho. Asiasta on tehty valitus oikeuskanslerille.
– Ympäristöministeriö osoitti alueellisen työryhmän vetovastuun aluksi kansallispuistohanketta ehdottaneille Kentällä-työryhmälle ja sittemmin Helsingin yliopistolle. Hankkeen tasapuolinen valmistelu ei ole mahdollista, jos valmistelusta vastaa kansallispuistoa ehdottanut taho. Asiasta on tehty valitus oikeuskanslerille, alueen paikalliset edustajat kertovat.
Heidän mielestään työryhmän kokoonpano oli alun alkaen tasapainoton paikallisen edustuksen ja erityisesti maanomistajien edustuksen puuttumisen vuoksi.
– Työryhmän työ on ollut hapuilevaa ja ohjailevaa. Työn tekoon ei laadittu sisältösuunnitelmaa, työssä ei ole tehty lisäselvityksiä kuten aluetalouslaskelmia eikä työllä ole kokousaikakalenteria. Kokouksiin on tuotu uutta aineistoa juuri ennen kokouksia. Kokouspöytäkirjoja ei ole toimitettu kuin vasta myöhemmin tiedustelujen jälkeen. Metsästäjätahon jättämää metsästystä koskevaa vaihtoehtoista ehdotusta ei otettu käsiteltäväksi. Ryhmän puheenjohtajan toiminta on koettu puolueelliseksi. Kuulemistilaisuuksia on järjestetty, mutta kuulemisten sisällöllä ei ole ollut painoarvoa päätöksenteossa, paikalliset tahot luettelevat tiedotteessaan työryhmän työskentelyssä havaitsemiaan puutteita.
Tieteen ja tutkimuksen tekeminen onnistuu paikallisten toimijoiden mielestä hyvin myös valtion retkeilyalueella, mitä osoittaa alueella jo 150 vuoden ajan tehty metsätalouden ja riistatalouden tutkimus.
– Monipuolinen metsän hoitomenetelmiä ja niiden ekologisia vaikutuksia koskeva tutkimus alueella on myös jatkossa ensiarvoisen tärkeää. Myös kohdekohtainen lisäsuojelu on mahdollista toteuttaa ilman kansallispuistoa, he toteavat tiedotteessaan.
– Valtion retkeilyalueen ja suunnitellun tiedekansallispuiston välillä ei ole tehty vertailua esimerkiksi aluetalousvaikutusten osalta. Evon retkeilyalueelle on juuri laadittu uusi kehittämissuunnitelma, jonka toimeenpano nostaisi Evon merkittävyyttä retkeilyalueena entisestään. Retkeilyalueena Evo houkuttaa alueelle jo nyt 80 000 kävijää vuosittain. Paikalliset toimijat katsovatkin, että Evoa tulee kehittää jatkossakin retkeilyalueena.