Pääkirjoitus: Elämäni onnellisin päivä

Hirvisaari Merja

Syntymä, kaste, koulun alku, rippijuhla, vanhojen tanssit, lakkiaiset, täysi-ikäisyys, valmistujaiset, häät, tupaantuliaiset, ammatti, vanhemmuus, eläke ja hautajaiset. Ihmisen elämän kaarelle mahtuu merkittäviä perhejuhlia jokaiselle vuosikymmenelle jo pelkästään oman elämän merkkipäivistä. Kun siihen lisätään vielä muiden perheenjäsenten vastaavat juhlat ja sekaan ripotellaan vielä viralliset liputuspäivät ja kansalliset juhlapäivät uuden vuoden aatosta alkaen ja ystävänpäivää ja pääsiäistä unohtamatta vapusta äitienpäivän kautta juhannukseen ja sadonkorjuun juhliin ja sieltä kohta taas adventtiaikaan kiirehtien… niin eihän sitä ihmisparka oikein muuta ehtisi tekemäänkään kuin juhlia viettämään. Ei ihme, että elämästä on keksitty sanoa, että ei se ole pelkkää juhlimista vaan myös ruusuilla tanssimista.

Arkea mahtuu silti ihan liikaa väliin. Ja tämän päivän ruusuissa on todella terävät piikit.

Huhti-toukokuun vaihteessa tartuntojen ilmaantuvuusluku on Kanta-Hämeessä ollut jälleen noin 56 tartuntaa 100 000 henkilöä kohden kahden viikon periodilla. Se ei ole kauan kaivattu matkalippu etelänlomalle, vaan tiukkaa nousukiitoa takaisin leviämisvaiheeseen. Päijät-Häme ei ole sieltä vielä pois edes päässyt.

– Tässä vaiheessa on vielä erittäin tärkeää välttää ydinperheen ulkopuolisia kontakteja etenkin vapaa-ajalla, sanotaan hyvinvointiyhtymän verkkosivuilla.

Eihän se juhlalta kuulosta, eikä se sitä olekaan.

Toinen kevät peräjälkeen on tulossa koronan kurittamaksi niin, ettei perinteisiä juhlia päästä kunnolla viettämään. Kyllähän se harmittaa. Ja aika laiha lohtu on nyt sekin, että aihetta juhlaan tulee vielä. Mutta se voisi olla totta aika piankin, jos emme nyt ihan vielä päästäisi menohaluja lähtemään lapasesta. Viranomaiset joutuivat jo vappuna muistuttamaan siitä, että karanteenisääntöjen rikkominen on pahimmillaan ihan poliisiasia. Toivottavasti sinä et ollut siinä jengissä, joka päätti juhlia kavereitten kanssa siitä huolimatta, että oli määrätty karanteeniin.

Elämän onnellisimmiksi odotetut päivät ovat liian monelle pettymyksiä täynnä.

Lähiviikkojen, jopa päivien, valintamme ratkaisevat sen, millaisia juhlia tänä keväänä kodeissa, kapakoissa ja kaveripiireissä vietetään. Vanhojen tansseja siirretään, lakkiaisia lykätään… Juuri nyt hyvin monissa kodeissa mietitään sitäkin, millä tavalla olisi turvallista juhlistaa äitienpäivää. Elämän onnellisimmiksi odotetut päivät ovat liian monelle pettymyksiä täynnä.

Pahinta ehkä on se, että kukaan ei tiedä, miten kauan tämä jatkuu. Vapun jälkipyykitkin pestään vasta viikon, parin, kuluttua. Silti paras vaihtoehto on pitää omalta osaltaan huolta siitä, että uusia tartuntaketjuja ei pääse syntymään.

Voi miten olisi hienoa, jos karanteeniin määrätyt pysyisivät kotona, eikä kukaan vähänkään oireileva lähtisi tapaamaan ketään muuta kuin omaa peilikuvaansa. Saattaahan siinä nimittäin niinkin käydä, että huomaakin viettävänsä juhlapäivää parhaassa mahdollisessa seurassa.

Kirjoittaja on Keski-Hämeen uutistuottaja.

Kommentoi