Vieraskynä Elokuun taikaa
Ajelimme kesällä entisellä kotiseudullani Kalajokilaaksossa. Näkymät olivat tuttuja ja turvallisia, tasaisia peltoaukeita ja välillä metsää. Monia muistoja tuli tietysti mieleen, mutta varsinaisesti en sinne haikaile tai ikävöi. Vain yhtä kaipaan - kesän valoa. Hämeessä alkavat illat pimetä jo heinäkuussa, ihan keskellä kesää.
Kirjautuneille
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.