Pääsiäisenä oli aikaa pysähtyä kuuntelemaan. Rannassa ihmettelin luonnon häikäisevää hiljaisuutta, ennen kuin aloin kuulla mikroääniä. Siinä laiturilla, kevätauringon lämpimässä syleilyssä, kuulin, kuinka järven pinnalla jää alkoi hiljaa rätisten antaa periksi samoille säteille. Olin haltioissani siitä, että asun niin suojassa kaikelta pahalta, että voin oikeasti kuulla jään sulavan. Se melkein räjäytti pään. Yritin ottaa ääntä videolle – ja juuri kun nauhoitus pyöri, päräytti palokärki lähikeloon oikein kunnon sarjatulen.
Kirjautuneille
Tämä juttu on maksuton
Pääset lukemaan jutun kirjautumalla tai luomalla maksuttoman tunnuksen.