Tarkastettu levikki 5.326 kpl vuonna 2010 (Levikintarkastus Oy 2011). Ilmestyy torstaisin.
Sanomalehtien lukeminen jäämässä hyväosaisten harrasteeksi?
02.02.2012 10:30
Aktiivisten sanomalehden lukijoiden ja kaikkein passiivisimpien lukijoiden ero lukutaidossa vastaa laskennallisesti lähes 1,5 kouluvuoden edistystä. Tämä selviää vuoden 2009 PISA-aineiston pohjalta tehdystä jatkotutkimuksesta Sanomalehden lukemisaktiivisuus ja lukutaito.
Sanomalehteä useita kertoja viikossa lukevat suomalaisnuoret menestyivät kansainvälisessä PISA-tutkimuksessa paremmin kuin harvemmin lukevat nuoret. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopisto Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. PISA:ssa mitattavaa osaamista pidetään tärkeänä nyky-yhteiskunnassa sekä tulevaisuuden jatko-opinnoissa että työelämässä pärjäämisen kannalta.
Vuonna 2009 oppilaiden osaamista arvioitiin PISA:ssa kolmella alueella: lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa. Kaikkien kolmen alueen kokeissa aktiivisesti sanomalehteä lukevat nuoret menestyivät merkitsevästi paremmin kuin harvemmin lukevat ja ei koskaan lukevat.
Edellisen tutkimuksen jälkeen sanomalehden lukemisen tapa on muuttunut, ja lehteä luetaan entistä enemmän sähköisesti, mutta tätä ei uusimmassa PISA-tutkimuksessa huomioitu.
Keski-Hämeenkin uutisia voi lukea myös nettisivuilta ja hieman kevyemmällä otteella toimitettua aineistoa sekä liikkuvaa kuvaa voi seurata facebook-sivuiltamme.
Tutkimuksesta ilmenee eräs huolestuttava trendi, jonka yleistymisestä sanomalehtien kustantajat varoittelivat, kun hallitus päätti rokottaa tilattavia sanomalehtiäkin arvonlisäverolla. Oppilaan sukupuoli, kiinnostus lukemiseen ja perheen sosioekonominen tausta ovat uusimman PISA:n mukaan sanomalehden lukemista merkitsevämpiä selityksiä lukutaidolle.
Sanomalehtien lukeminen on myös entistä enemmän yhteydessä lukijoiden hyväosaisuuteen. Voi vain arvailla, miten jatkossa käy, kun sanomalehtien tilausmaksuihin lisättiin arvonlisävero. Nuorten lukeminen on siirtymässä osin verkkoon, mutta kukaan ei sinnekään pysty loputtomiin tuottamaan laadukasta sisältöä pelkästä tekemisen ilosta.
Oma kieli, lukutaito ja tasa-arvoinen koulutus ovat olleet suomalaisen kulttuurin kulmakiviä. Tähän kulttuuriin on mukaan kasvanut ja tätä kulttuuria on osaltaan kasvattanut sanomalehdistö. Se, että sanomalehtikään ei onnistu saavuttamaan ilmapiiriltään kaikkein passiivisimpia ja vähiten kulttuuria arvostavia perheitä ja niiden nuoria, on surullista.
Toivottavasti ainakaan arvonlisävero ei ole se viimeinen PISAra meressä eriarvoistamassa suomalaisia lukijoina.
Jos sanomalehtien lukeminen jää entistä enemmän hyväosaisten harrasteeksi, yleistyvät koulussakin luokat, joissa jotkut eivät ymmärrä mitä kirjassa lukee ja toiset taas eivät malta seurata itselleen liian yksinkertaista kirjaa.
Linkit
